Suoraman työväenyhdistys

Suoraman työväenyhdistyksen ja työväentalon historiaa lyhyesti


1906 Yhdistys perustettiin 20. päivä lokakuuta Lentolan talossa 16 aktiivin toimesta.

1910 Rakennettiin ensimmäinen vaatimaton talo vähän nykyisestä kirkolle päin Suoraman järven rannalta ostetusta Rantalan vanhasta pytingistä poikittain nykyiseen nähden.

1918 Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen kirjuri Kaarlo Välli kaatui Epiläharjun rinteellä komppanian päällikkönä.

1919 Talon takavarikko päättyi ja toiminta käynnistyi vähitellen kesäkuun alussa.

1922 Rakennettiin nykyisen talon sali ja näyttämö läheltä Rantalaa ostetun Perälän riihen hirsistä. Vanha talo toimi pari vuotta aputilana, lähinnä puffettina.

1924 Taloa laajennettiin viidellä metrillä kirkolle päin, jolloin saatiin saman katon alle puffetti, kani, eteinen ja sen päälle poikkiharja tielle päin.

1927 Teetettiin vielä tien puolelle kylmä kuisti ja siihen myös poikkiharja.

1929 Talolla syttyivät sähkövalot ja alkoi hyvin vilkkaan huvi- ja harrastustoiminnan aika yhdessä urheiluseuran väen kanssa.

1937 Viranomaisten määräyksestä tehtiin putka, jossa oli vain yksi asiakas.

1945 Rauhan ajan aluksi äänestettiin liittymisestä SKDL:ään. Tasatulokseen päättyneen äänestyksen jälkeen "päätettiin jatkaa entiseen malliin". Samana vuonna tehtiin taloon tiilikatto tien puolelle ja poistettiin pahoin vuotava poikkiharja, korjattiin sota-aikana tulleita vaurioita ja takalape tehtiin 1948.

1959 Ostettiin vuokralla ollut pihamaa Toivo Lehdolta. Talon piha oli toiminut kylän urheilu- ja juhlapaikkana aina vuoteen 1952, jolloin saatiin oikea urheilukenttä.

1960 Tiilikatto muutettiin kevyempään aaltoalumiiniin.

1965 Ostettiin Hilma Lundénilta Majaniemi-niminen tila eli nykyinen sisääntulopiha

1979 Saatiin opetusministeriöltä ensimmäinen avustuserä talon kunnostamiseen. Niillä rahoilla saatiin ikkunat saliin ja näyttämölle.

1980 Aloitettiin monien pohdiskeluiden jälkeen laajamittainen perusparannus- ja laajennustyö kaavamuutoksen jälkeen nykyiselle paikalle. Talkootunteja kertyi peräti 6000 ja rahaa kului n. 250 000 markkaa. Hankeeseen saatiin useita avustuksia ministeriöltä, kaksi kertaa kunnalta, haastekampanjalla ja monilla erinlaisilla toimenpiteillä sekä lopuksi tonttimaan myynnillä.

1983 Talo otettiin uudelleen käyttöön 3. päivä joulukuuta.

1984 Ministeri Jermu Laine vihki talon 5. helmikuuta. Sen jälkeen talo on ollut vilkkaassa käytössä tarjoten talvikautena kaivattua harjoitustilaa moninaisille toiminnoille. Lisäksi talo tunnetaan nykyisin viihtyisänä perhejuhlien pitopaikkana.

2004 Saatiin EU-rahapäätös talon kunnostukseen, johon sisältyi korkean osan katteen kunnostaminen uuteen kuosiin ajanmukaisin värisävyin.

2005 Toteutettiin kesäkuussa ulkopuoliset työt ripeästi juhannukseen mennessä. Hyvänä apuna olivat neljä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen rakennusalan opiskelijaa.

2006 Kesäkuussa toteutettiin sisäpuoliset työt arkkitehti Ritva Lahtisen värisuunnitelman ja ehdotuksen pohjalta. Lopputulos vaalien värien ja paneelein on ihastuttanut ja paras palkkio talkoolaisille.

2014 Salin lattia saa uuden lakkapinnan vanhan tanssikenkien kuluttaman tilalle. 

Yhdistys on ollut mukana myöskin muissa kyläläisten hyvinvointiin liittyvissä hankkeissa esimerkiksi: Koulun laajentamisessa, apteekin perustamisessa, kirjaston saamisessa kirjastoauton sijaan ja sen puolustaminen, ym. ym.